Rolf Mowatt-Larssen terrorismista ja joukkotuhoaseista: Miksi aikomus kestää epäonnistumista pidempään

Rolf Mowatt-Larssen työskenteli CIA:ssa yli kaksi vuosikymmentä, muun muassa terrorisminvastaisen toiminnan johtotehtävissä sekä Yhdysvaltain hallinnon ydinaseisiin liittyvän terrorismin torjuntaohjelman johdossa. Sen jälkeen hän toimi tiedustelu- ja vastatiedustelujohtajana energiaministeriössä, joka vastaa Yhdysvaltain ydinasekompleksista. Jätettyään hallinnon hän ei kirjoittanut trilleriä. Hän laati tapahtumien aikajanan.

Hänen vuonna 2010 Harvard Kennedy Schoolin Belfer Centerille laatimansa raportti esitti jo otsikossaan suoran kysymyksen: oliko al-Qaidan joukkotuhoaseiden tavoittelu liioittelua vai todellisuutta? Hänen vastauksensa oli harkittu, ja juuri se tekee siitä hyödyllisen.

Kokonaisuus, ei yksittäinen paljastus

Raportin painoarvo ei perustu yhteen dramaattiseen väitteeseen. Se perustuu kokonaiskuvaan: noin viidentoista vuoden ajan tehtyihin yrityksiin, yhteydenottoihin ja järjestön sisäisiin päätöksiin, jotka koskivat ydinaseita sekä kemiallisia, biologisia ja radiologisia aseita. Lähes jokaisen yksittäisen tapahtuman olisi voinut sivuuttaa erikseen huijauksena, liioitteluna tai osaamattomuutena. Yhdessä tarkasteltuina ne kuitenkin kuvasivat Mowatt-Larssenin mukaan järjestön johdon ohjaamaa pitkäaikaista pyrkimystä, eivät yksittäisten ihmisten innostusta.

Hänen keskeinen johtopäätöksensä on tärkeä muistaa: toistuvat epäonnistumiset eivät tarkoita, ettei aikomusta olisi. Sotilaallinen painostus, pidätykset ja turva-alueiden menetys vuoden 2001 jälkeen häiritsivät järjestön toimintaa pahasti. Tavoitteeseen kuitenkin palattiin yhä uudelleen. Kyse ei ollut vain siitä, pystyisikö ryhmä onnistumaan ensimmäisellä yrityksellä, vaan siitä, kuinka monta yritystä sillä olisi.

"Luolissa piileskelevät miehet eivät pysty tähän"

Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen CIA toi esiin todisteita siitä, että ääriryhmiin yhteydessä olevat tutkijat olivat tarjonneet apua epätavanomaisten aseiden kehittämiseen. Pakistanin presidentin kerrotaan suhtautuneen asiaan epäuskoisesti ja sanoneen, etteivät luolissa piileskelevät miehet voisi tehdä sellaista.

Se on ymmärrettävä reaktio. Mowatt-Larssenin mukaan siinä sekoitetaan ryhmän oma kyvyttömyys siihen, että jokin on mahdotonta. Olennainen vaara ei koskaan ollut se, että jokin tietty johtaja ymmärsi fysiikkaa tai mikrobiologiaa. Vaara oli siinä, että asiantuntemusta ja materiaaleja on ryhmän ulkopuolella, valtiot romahtavat, virkamiehiä voidaan lahjoa ja asiantuntijoita värvätä. Siksi hän esitti, että tiedustelupalvelujen tulisi keskittyä verkostoihin ja materiaaleihin eikä yksittäisen organisaation tekniseen osaamiseen.

Seuraa aineistoa taaksepäin

Myöhemmässä ydinterrorismin ehkäisemistä käsittelevässä esseessään hän esittää käytännönläheisen perustelun menetelmälle. Neuvostoliiton romahdettua viranomaiset löysivät useissa tapauksissa ydinaseisiin soveltuvaa ydinmateriaalia, usein vahingossa eivätkä tunkeutumalla sen verkoston sisään, jonka kautta sitä välitettiin. Joissakin tapauksissa materiaalin kuljettajat väittivät sen olevan näyte suuremmasta määrästä, jota oli saatavilla myyntiin.

Huolestuttavaa oli, ettei talteen otetun materiaalin katoamisesta aina ollut ilmoitettu. Kun laitoksessa ei tiedetä tai haluta myöntää, että jotakin on viety pois, rajalla oleva säteilyilmaisin on ensimmäinen ja mahdollisesti ainoa varoitus. Hän suositteli jäljittämään jokaisen takavarikon alkuperään asti: kuka vei materiaalin, mistä laitoksesta ja kenelle loput oli tarkoitus toimittaa. Takavarikko, joka pysäyttää yhden kuriirin mutta jättää toimitusketjun ennalleen, ei ole onnistuminen.

Uhan nykytila

Al-Qaeda ja ISIS ovat paljon heikompia kuin voimansa huipulla, kuten Yhdysvaltain tiedusteluarvioissa on todettu. Se on aidosti rauhoittavaa, mutta se ei tarkoita, että ongelma olisi kadonnut. FBI:llä on yhä joukkotuhoaseisiin keskittyvä osasto, jonka koordinaattorit järjestävät vuosittain reilusti yli tuhat koulutusta ja satoja harjoituksia, ja liittovaltion harjoituksissa käsitellään edelleen skenaarioita, joissa radioaktiivista materiaalia varastetaan. Hallitukset eivät rakenna tällaista järjestelmää siksi, että ne odottaisivat jokaisen uhan toteutuvan. Ne rakentavat sen, koska yksikin onnistuminen olisi sietämätöntä.

Mitä kotitalouden kannattaa tästä ottaa opikseen

Hyvin harva näistä asioista on perheen ratkaistavissa, ja olisi epärehellistä väittää muuta. Ennaltaehkäisy kuuluu tiedustelupalveluille, valvontaviranomaisille ja poliisille. Tästä voi päätellä vain vähän: näitä riskejä hallitaan, mutta niitä ei ratkaista, ja hyödylliset valmistelut ovat tavallisia, etukäteen tehtäviä toimia.

  • Tiedä, missä suojautuisit ja miten sulkisit tilan. Katso turvahuoneen perustaminen.
  • Pidä siellä vettä, ruokaa, lääkkeitä ja radio.
  • Varaa jokaiselle sopiva naamari tai huppu: israelilainen 4A1 sileäleukaisille aikuisille, Sapphire-huppu parrakkaille ja silmälasien käyttäjille sekä nuorten naamarit tai moottoroidut huput lapsille.
  • Ymmärrä rajoitukset. Naamari vähentää sitä, mitä hengität. Se ei suojaa räjähdyksiltä tai säteilyltä, eikä se ole syy mennä minkään lähelle.

Glenn Crossin analyysi salaisista biologisista operaatioista ja Gary Ackermanin tutkimus pienistä hyökkäyksistä, jotka aiheuttavat suurta häiriötä kuvaavat skenaarioita, jotka ovat katastrofaalisia skenaarioita todennäköisempiä.

Usein kysytyt kysymykset

Saiko al-Qaida koskaan haltuunsa ydin- tai biologista asetta?

Ei. Mowatt-Larssenin raportissa dokumentoidaan yrityksiä, esteitä, petoksia ja keskeytyneitä suunnitelmia, ei onnistumisia.

Miksi hän sanoo, ettei epäonnistuminen ole syy huolettomuuteen?

Koska aikomus säilyi monien yritysten ajan vuosikausia, tiedustelupalvelujen on vaikeampi torjua sitä kuin yksittäistä suunnitelmaa.

Mitä ”seuraa uraania” tarkoittaa?

Takavarikosta edetään taaksepäin sen laitokseen ja verkostoon, josta se oli peräisin, sen sijaan että takavarikkoa itseään pidettäisiin tapauksen päätepisteenä.

Tietoa tästä artikkelista: se perustuu Rolf Mowatt-Larssenin teokseen ”Al Qaeda Weapons of Mass Destruction Threat: Hype or Reality?”, Belfer Center for Science and International Affairs, Harvard Kennedy School, tammikuu 2010, hänen kirjoitukseensa ”The Armageddon Test” sekä FBI:n ja Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön julkiseen aineistoon. Rolf Mowatt-Larssen, Harvardin yliopisto, Belfer Center, CIA, energiaministeriö ja FBI eivät ole sidoksissa CBRNMASKS.COMiin eivätkä ole suositelleet sitä tai sen tuotteita. Analyysi ja suositukset ovat CBRNMASKS.COMin perustajan David Magenin laatimia. Hän on Israelin puolustusvoimien koulutus- ja oppihaaran entinen taistelututkimusupseeri ja Israelin kansallisen hätätilaviranomaisen entinen reserviupseeri.

Ensisijaiset lähteet

  • Rolf Mowatt-Larssen — ”Al-Qaidan joukkotuhoaseuhka: liioittelua vai todellisuutta?”, Belfer Center for Science and International Affairs, Harvard Kennedy School, tammikuu 2010
  • Rolf Mowatt-Larssen — ”Armageddon-testi: ydinterrorismin estämiseksi uraania on seurattava”, Belfer Center
  • FBI — joukkotuhoaseiden osasto
  • Yhdysvaltain S. tiedusteluyhteisö — vuoden 2026 uhka-arvio

David Magenin, CBRNMASKS.COMin perustajan, analyysi- ja varautumispäätelmät; entinen taistelututkimusupseeri Israelin puolustusvoimien koulutus- ja oppihaaran palveluksessa; entinen reserviupseeri Israelin kansallisessa hätätilaviranomaisessa. Rolf Mowatt-Larssen, Harvardin yliopisto, Belfer Center, CIA, Yhdysvaltain energiaministeriö ja FBI eivät ole sidoksissa yritykseen CBRNMASKS.COM eivätkä ole hyväksyneet yritystä tai sen tuotteita.

Takaisin blogiin